Maanantai aamu aukesi kirpsakalla pakkasella. Olin innostunut, energinen ja mieli täynnä uusia positiivisia suunnitelmia.
Lähdin viemään lapsia kouluun.
Koska pakkasta oli paljon, ajattelin että käyn pikaisesti kaupassa, jotta pääsen rauhassa paneutumaan sen jälkeen työasiohin.
Kun kannoin kauppakasseja ulos kaupasta, kenkäni pohjat olivat muuttuneet pakkasessa erittäin liukkaaksi.
Sadasosa sekunnissa huomasin kaatuneeni ja lyöneeni oikean ranteeni maahan.
Kun nostin ranteeni ylös, huomasin että ranne ei ollut kunnossa.
Olin loukannut itseni vakavasti.
Innostava, arkinen työpäivä vaihtui yllättäen sairaspäiväksi.
Arki muuttui viikoiksi, kuukausiksi.
Asiat olisivat voineet mennä huonomminkin.
Pääsin hoitoon ja ranteeni leikattiin onnistuneesti.
Sain hyvää hoitoa ja ennusteet käden palautumiselle näyttävät nyt hyvältä.
Vakuutukset olivat myös onni onnettomuudessa ja voin keskittyä nyt rauhassa omaan toupumiseeni.
Elämä voi muuttua hyvin lyhyessä ajassa merkityksellisesti.
Vielä samana aamuna puin lapsia ja ajoin autoa.
Illalla minua kuskattiin ja autettiin pukemisessa.
Vaikka emme voi aina vaikuttaa asioihin joita kohtaamme, meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen miten suhtaudumme elämäämme ja koettuihin asioihin.
Voit ns. valjasta haasteesi halutessasi vahvuudeksi.
No miten?
Tiedän että joku voi ajattelella, helppohan se on, jos ei ole niitä samoja haasteita mitä minulla on. Kenelläkään ei ole niin rankkaa kun minulla.
Voihan se toki olla niinkin mutta tiedätkö mitä?
Kukaan muu ei kärsi asenteestasi niin paljon kuin sinä itse.
Kukaan muu ei välitä himppusenkaan vertaa vaikka et tekisi asialle mitään.
Saat ihan rauhassa jäädä muhimaan ikävyyksiisi. Ja se on pitkä, synkkä yö.
Toki ympäristösikin kärsii siitä, mutta sinä kärsit eniten.
Olet omien haasteitesi vanki.
Tämä voi tuntua suoralta puheelta,
mutta niin sen on tarkoituskin.
Joskus totuus sattuu.
Mutta se on voittaja joka valitsee kohdata kipunsa ja voittaa ne.
Kun käteni murtui, tottakai tunsin myös surua ja pettymystä. Olin ottanut aamulla itsestäni selfien ja kun katson tuota kuvaa, iskee haikeus ja ikävä.
Vaikka kokemuksemme tuntuvat joskus kipeiltä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä että jäisimme murehtimaan elämän negatiivisia puolia loputtomiin.
On aika päästää myös niistä irti ja keskittyä oppiin mitä haastavalla tilanteella on meille annettavana.
Pari viikkoa aiemmin olin ajatellut mielessäni: Voisi olla järkevää keskittyä nyt hoitotyön (teen myös akupunktiohoitoja) ja valmennustyön sijasta pelkästään valmennuksiin.
Aikaa oli rajallisesti ja koin että valmennukset tuntuivat nyt kutsuvan enemmän. En ollut kuitenkaan valmis jättämään asiakkaitani hoitamatta.
Nyt kun käteni murtui, en pysty tekemään ollenkaan hoitoja.
Voin kuitenkin toipumiseni rajoissa tehdä suunnittelutyötä ja kirjoittamista tietokoneella.
Voin siis nyt keskittyä mielessäni pelkkästään valmentamiseen.
On ollut myös erittäin liikuttavaa se, että olen osannut antautua autettavaksi ja näin kokenut vielä enemmän olevani rakastettu ja arvokas.
Olen myös yllättänyt itseni ja päätynyt lukemaan lehtiä, joita en ole arjessa malttanut lukea.
Aiemmin minulle on ollut haastavaa jakaa kotitöitä myös lapsille. En ole vain viitsinyt. Nyt pakon edessä olen olen vihdoin saanut osallistettua lapsiakin enemmän kotitöihin.
Olen kokenut että hekin ovat saaneet siten enemmän onnistumisen kokemuksia.
Mutta tiedätkö mistä nautin eniten? Siitä että minun ei tarvitse tyhjentää roska-astioita!
Uskon että jokaisessa haasteessamme on mahdollisuus oppimiseen ja kasvuun.
Päätös on meidän käsissämme. Voimme itse valita asenteemme elämäämme kohtaan.
Vaikka valitsisin mieluummin terveen käden jos se olisi valittavissa, olen silti onnellinen ja kiitollinen kaikesta opista ja kasvusta mitä saan kokea.
Kun mietin tavoitteitani, tämäkin haasteen opit ovat viemässä minua taas lähemmäksi niitä.
Näin ei siis tarvitse välttämättä olla, mutta näinkin tilanteen voi nähdä.
Voimme nähdä aina elämässämme sen mitä haluamme.
Siten tavoitteita saavutetaankin.
Ei niin että meidän ei tarvitsisi kohdata matkallamme haasteita. Vaan siten että valjastamne haasteet unelmiemme moottoriksi.
Kun kohtaat haasteen:
- Hyväksy tunteet
- Päästä irti tunteista, uhriutumisen sijaan katso eteenpäin, tilanne voisi olla aina pahemminkin
- Mieti mitä on tehtävissä ja toimi parhaasi mukaan, pyydä myös apua
- Etsi ja huomioi kaikki hyvät puolet mitä haaste on opettamassa sinulle
- Voit ottaa suruvalittelut vastaan ja kiittää niistä mutta älä anna niiden vaikuttaa sinun minäpystyvyyteen. Pidä voimasi itselläsi.
- Elä hyvistä asioista ja keskity asioihin joita voit tehdä.
- Opettele uusia tapoja ajatella ja toimia, kouluttaudu
8.2 alkavassa Merkityksellinen minä verkkovalmennuksessa työstetään omaa mieltä ja sen kautta hyvien asioiden luomista omaan elämään. Täältä löydät lisätietoa.
T: Kaisa